Vapaan sivistystyön oppilaitoksen, kuten kansalaisopiston tavoitteena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteiden pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Kansalaisopistojen tarjoama koulutus on mielletty vapaatavoitteiseksi ja sivistyksellisen tasa-arvon vaalijaksi. Jatkuvan oppimisen oppilaitoksina kansalaisopistot sopivat hyvin rooliin, jossa on tarkoitus tehdä näkyväksi elinikäinen oppiminen läpi elämän.
Kansalaisopistoilla ja vapaan sivistystyön toimijoilla on siis tärkeä rooli, kun puhutaan digitaalisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Sen lisäksi, että kansalaisopiston koulutukset ja kurssit tavoittavat laajasti eri ikäryhmiä, niin niiden toiminta kattaa myös koko maan kaikki kunnat. Valtionavusteisten hankkeiden tukemana kansalaisopistot ovat mitä parhain digitaalista yhdenvertaisuutta edistävä toimija.
Tietoliikenneyhteyksistä on tullut ihmisille ja yhteiskunnalle välttämättömiä: ilman toimivia yhteyksiä on vaikea toimia. Jatkuvasti laajenevat ja monipuolistuvat digitaaliset tuotteet ja palvelut voivat kuitenkin tuntua monimutkaisilta. Lisäksi kaikilla suomalaisilla ei ole tarvittavia laitteita tai osaamista digitaalisessa yhteiskunnassa pärjäämiseen.
Nopeasti digitalisoituvassa maailmassa on tärkeää pitää huolta siitä, että kaikilla on mahdollisuus olla mukana muutoksessa. Siksi on tärkeää edistää digitaalisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Liian nopeasti digitalisoituva yhteiskunta aiheuttaa paljon erilaisia ongelmia, joista yleensä kärsivät eniten heikompiosaiset, ja lopulta koko yhteiskunta.
Digitaalinen yhdenvertaisuus on myös tekoja, joilla autetaan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä pysymään digitaalisessa kehityksessä mukana.
Jotta kansalaisopistot kykenevät tarjoamaan jatkossakin laadukasta ja monipuolista digikoulutusta ja -kursseja sitä tarvitseville, tulisi valtiovallan huolehtia riittävistä ja oikein kohdistetuista resursseista. Opetushallituksen rahoittamat Meri-Pohjolan Opistopiirin DIGITTÄÄ – ja Digikärpäsen puremat -hankkeet ovat hyviä esimerkkejä digitaitoja vahvistavista panostuksista:
DIGITTÄÄ-hanke oli (2019–2021) Meri-Pohjolan opistopiirin yhteishanke, jonka tarkoituksena oli vahvistaa maakuntien asukkaiden perus- ja digitaitoja. Hanke toimii Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla. (www.digittaa.net). DIGITTÄÄ -hankkeessa tavoitettiin yli 20 000 avuntarvitsijaa.
Digikärpäsen Puremat -hankkeessa (2020–2022) vahvistetaan ja monipuolistetaan opetushenkilöstön kykyä käyttää digitaalisia työkaluja omassa työssään sekä lisätään ymmärrystä digitalisoituvasta työ- ja oppimisympäristöstä. Hankkeen myötä opetushenkilöstön perus- ja digitaidot vahvistuvat ja samalla he oppivat ymmärtämään digitalisaation hyödyt omassa työssään ja opetuksessa parantaen samalla heidän työllistymis- ja työmahdollisuuksiaan. Hankkeessa opetushenkilöstö tutustuu ja oppii hahmottamaan ja arvioimaan erilaisia digitaalisen oppimisen mahdollisuuksia ja metodeja, ja miten niitä voidaan hyödyntää tehokkaasti omassa työssään. Tavoitteena on tutustuttaa opetushenkilöstö käyttämään erilaisia digitaalisia työkaluja, sovelluksia ja oppimisympäristöjä oleellisena osana työtään ja opetustaan.
Tänä päivänä kaikkialle ja jokaiselle elämän osa-alueelle verkottuvassa digimaailmassa (nykyään puhutaan jo metaversumi käsitteestä) on tärkeää, että kansalaisten digitaidot ovat kunnossa.
Mikä ihme on metaversumi, jonka mukaan Facebook nimesi itsensä uudelleen? ”Elät siinä jo nyt”, sanoo asiantuntija – https://yle.fi/uutiset/3-12160365
Terveisin,
Omar Ikni
omar.ikni@eduouka.fi
Projektikoordinaattori
www.digikarpanen.net
Digikärpäsen puremat-hanke 